Jänkäsusi

SIIRRY JÄNKÄSUSIREKISTERIIN

Jänkäsusi on arvostettu merkki aktiivisuudesta maastossa, kolojen ja kämpän ulkopuolella. Merkin ansaitsee olemalla vaaditun verran maastoretkillä, partiotaitokilpailuissa, kesäleireillä ja kun on kerännyt ikäkauden päätösmerkkejä ja antanut ikäkausien lupauksia.

Jänkäsusi on tarkoitettu seikkailijoille ja heitä vanhemmille, ja merkkiä voi suorittaa vielä aikuisenakin. Vaatimustaso nousee aina merkistä seuraavaan, ja siksi ensimmäisen luokan jänkäsusi ja erikoisjänkäsusi ovat selvästi suunnattu samoajille ja vaeltajille sekä aikuisille. Siksipä jänkäsusiohjelmassa riittää haastetta aina aikuisvuosiin saakka. Lippukunta hankkii, kustantaa ja jakaa jänkäsusimerkit. Yleensä merkkejä on jaettu kahtena merkkipäivänä vuodessa: kevätjuhlassa toukokuussa ja puurojuhlassa joulukuussa. Vaativin Jänkäsusi kerrallaan pidetään ommeltuna partioasun oikeaan hihaan kymmenen senttiä olkasauman alapuolelle, sivulinjalle.

Jänkäsusitasot

III luokan jänkäsusi (vihreä)
– 5 yöretkeä maastoon
– 1 partioleiri
– 1 pt-kisa
– Yksi suoritettu seikkailija-ikäkauden ilmansuunta (tai riihitetty III luokka)

II luokan jänkäsusi (sininen)
– 10 yöretkeä maastoon
– 2 partioleiriä
– 2 pt-kisaa
– Yksi suoritettu tarpoja-ikäkauden tarppo (tai riihitetty II luokka)

I luokan jänkäsusi (viininpunainen)
– 15 yöretkeä maastoon
– 5 partioleiriä
– 5 pt-kisaa, joista yksi piirikunnallinen
– Annettu samoajalupaus tai tarpoja-ikäkauden päätösmerkki (tai riihitetty I luokka)

Erikoisjänkäsusi (musta)
– 25 yöretkeä maastoon
– 10 partioleiriä
– 10 pt-kisaa, joista yksi kansallinen
– Vähintään viikon kestävä erämaavaellus

Tapahtumissa lasketaan tapahtumien määrää, ei öiden määrää.

Yöretki maastoon kestää vähintään 24 tuntia tai henkilö on retkellä vähintään 24 tuntia.
Henkilö nukkuu maastossa, ei esimerkiksi kämpällä tai kämpän portailla tai vajassa yms. Hän on valtaosan 24 tunnista maastossa, ei sisätiloissa. Ruoanlaitto ja ruokailu voi tapahtua sisätiloissa huomioiden kuitenkin, että vähintään yksi ruoka valmistetaan ulkona (esim. trangialla tai nuotiolla), muuten sisätiloissa ei oleskella. Majakka voi olla maastoyöretki, kämppäretki ei, laavukämppäretki kyllä. Retket eivät kerry sudenpentuajalta. Retki määritellään muuten SP:n turvallisuusohjeiden mukaisesti.

Partioleirit leirit kertyvät henkilön koko ”partiouran” ajalta. Leiri määritellään SP:n turvallisuusohjeiden mukaisesti.

Partiotaitokilpailu tarkoittaa osallistumista eli kisaamista pt-kilpailussa, ei sellaisen järjestämistä. Kilpailu määritellään SP:n turvallisuusohjeiden mukaisesti. Piirikunnallinen pt-kilpailu on partiopiirin (esim. PäPa) järjestämä pt-kilpailu, kansallinen pt-kilpailu on keskusjärjestön (SP:n) järjestämä pt-kilpailu eli lähes aina sm-partiotaitokilpailu.

Erämaavaellus kestää maastossa vähintään 7 vuorokautta, eli 6 maastossa nukuttua yötä. Vaellus pidetään erämaa-alueella tai vastaavassa haastavassa ympäristössä ja se täyttää vaelluksen määritelmän SP:n turvallisuusohjeissa.

Seikkailijaohjelman ilmansuunnaksi tai tarpojaohjelman tarpoksi käy mikä tahansa ohjelman ilmansuunta tai tarppo.

Kuka jänkäsusista vastaa?

Jänkäsudet myöntää lippukunnan hallitus, lippukunnanjohtaja tai lippukunnan varajohtaja kun kyseisen Jänkäsuden vaatimustaso tulee täyteen. Ristiriitatilanteissa päätösvaltaa käyttää hallitus. Erikoisjänkäsuden ansainneita kutsutaan Jänkäritareiksi ja heidän nimensä on näkyvillä, kun puhutaan lippukunnan jänkäsusista esimerkiksi kotisivuilla.

Jänkäsusista pitää kirjaa Jänkävastaava, jona toimii Ulla Sillfors. Hänellä on oikeudet muokata kotisivujen jänkätietoja. Yhteyden Ullaan saa esimerkiksi sähköpostilla (etunimi.sukunimi@susiveikot.net).

Jänkäsusien historiaa

Jänkäsusi on alunperin partiolippukunta Koroisten Ritarien kehittämä osallistumismerkki. Ensimmäiset jänkäsudet jaettiin loppusyksystä 1972. Merkin on suunnitellut partiopiirtäjä Jukka-Pekka ”Julle” Rauti. Jänkäsusiohjelmaa on suoritettu eräpartiolippukunnissa osana vanhan ikäkausijaon vartiolaisten eräpartio-ohjelmaa, jossa korostuu aktiivinen toiminta luonnossa, suorittaminen, uniformut ja ruskea partiopaidan väri.

Susiveikoissa jänkäsusiohjelma otettiin käyttöön keväällä 2007. Ensimmäiset merkit jaettiin kevätjuhlassa 13.5.2007. Idean jänkäsusista toi lippukuntaan Mulari. Toisaalta tarkkasilmäinen voi havaita jänkäsuden killumassa jonkun iäkkäämmän suve-johtajan partiopaidassa, joka on muinoin kuulunut Mäyrä-vartioon. Kun Jänkäsusia tuotiin lippukuntaan, niiden toivottiin tuovan lisää maastoretkiä ja aktiivisempaa kisakulttuuria sekä toisaalta myös ei-johtajatehtävissä toimiville mahdollisuuden ansaita oman ”ansiomerkin” pelkästään osallistumalla aktiivisesti lippukunnan tapahtumiin. Jänkäsusi lienee ollut myös yksi syy siihen, miksi osa lippukunnan johtajista lähti vaeltamaan Kilpisjärvelle Erikoisjänkäsuden vaatiman viikon erämaavaelluksen perässä syksyllä 2008.

Jänkäritarit

Heitä, ketkä ovat suorittaneet erikoisjänkäsuden, kutsutaan Jänkäritareiksi.

Susiveikkojen jänkäritarit:
– Mikko Mulari (2012)
– Nelli Heikkinen (2013)